Viime viikonloppuna perjantaista maanantaiaamuun oli 10 normaalisynnytystä ja 11 sektiota, siis sektioprosentti kiitettävät 52! Silti monelle vastasyntyneelle kävi huonosti. 2 sektioäitiä sai yllätyskaksoset, toisen lapset voivat hyvin mutta toinen äiti menetti jo toisen lapsistaan vaikka molemmat syntyivät hyväkuntoisina ja painoivat melkein 2 kiloa. 2 muun sektioäidin lapsi syntyi kuolleena, toisella tosin dramaattisesti kohtukin repesi. Maasaiäiti josta aiemmin kerroin synnytti huonokuntoisen infektoituneen lapsen joka kuoli nopeasti. Eilen vielä syntyi kilon painoinen keskonen joka sai olla villapeiton sisällä koko päivän eikä kukaan ollut hänestä kiinnostunut 'katsotaan miten pärjää', hänkin kuoli n. 16 tunnin ikäisenä. Eilen illalla oli sektoitu runsaasti vuotava äiti, hänenkin lapsensa kuoli. Äiti oli ollut omaisten leirissä eli sairaalan vieressä olevassa kiviseinäisessä suojassa odottamassa synnytyksen alkua. Siis ainakin 6 menetettyä vastasyntynyttä muutaman päivän sisällä kaikesta sektoimisesta huolimatta. Mietin tätä asiaa kuumeisesti eilen ollessani yksin savannikävelyllä enkä tiedä millä tavalla nämä ihmiset hyötyvät tällaisesta äitiyshuollosta. No, äitejä ei ole täällä oloaikanani menetetty, se on hyvä.
Kollega Arto kertoi hauskan jutun kylille suuntautuneesta avohoitoreissustaan. Jossain kaukana oli noin 40-vuotias nainen halvaantunut alaraajoistaan. Hänelle vietiin pyörätuoli ja vastaan tullut omainen ei suinkaan työntänyt tuolia perille vaan nosti sen päänsä päälle ja lähti kantamaan. Kyseinen halvaantunut potilas on HIV-positiivinen eikä häntä ole halvauksen takia mitenkään tutkittu. Arto lupasi maksaa röntgenkuvan. Perheneuvosto jäi miettimään asiaa ja tänään potilas oli tuotu kuvattavaksi. Arto oli antanut omaisille 20 000 shillinkiä (10 euroa) ja sanonut: keep the chance!
Eilen ehdin vähäksi aikaa lastenosaston kierrollekin. Siellä sairaat lapset ovat todella kipeitä, osa pitkään kuumeilleita, malariaa ja lavantautia ja hengitystieinfektioita. Samassa sängyssä saattaa olla kaksi tai useampia lapsia. Oli hauska seurata kahta pientä jotka olivat jo varsin terveitä, ruokailivat eli joivat vaalea maissipuuron tapaista juomaa samasta kupista, pienempi ensin ja isommalle loput ja sitten uuvahtvat samaan sänkyyn. Molemmilla omat äidit, eivät siis sisaruksia.
Yläkuvassa on varsin tyypillinen näky täällä. Ainoastaan valkonaamat lenkkeilevät savannilla turhanpäiten. Paikalliset ovat järkevissä hommissa.
Tänään iltapäivällä läksin orpolaan siellä vapaaehtoisena työskentelevän Mervin kanssa pieniä ulkoiluttamaan. Minulla on kantoliinassa vähän alle vuoden ikäinen kaksospuolikastyttö, lasten äiti oli kuollut synnytyksessä. Lapsilla on onneksi huolehtiva isä joka on luvannut hakea kaksoset kotiin kohtapuoliin, ainakin ennen kuin lapset täyttävät 2 vuotta. Meillä kaikilla oli mukavaa!
Ihana kuva! Tata blogia on ollut niin mukava lukea! Monin terveisin Maria
VastaaPoistaLiisa, ihana kuva! Sie oot nyt synnärin kanslian seinällä :)Eli meijän kanssa :)Laitan siulle tulemaan vielä yhdet tilastot fb:n postin kautta!
VastaaPoistaYökköilyterveisin Niina
Aivan upea kuva Liisasta ja pienestä ilopilleristä.
VastaaPoistaLiisa, blogisi on ollut tosi hyvä ja matkasi sinne tarpeellinen.
Saamme Sinulta välähdyksen toisenlaisesta arjesta, jossa onneksi näyttää olevan myös paljon iloa. Ja siellä osataan ilmeisesti iloita asioista, joita me pidämme itsestäänselvyyksinä, kun olemme niin hemmoteltuja.
Liisa, kerrotko Merville kovasti terveisiä Päiviltä ja koko Kätilöliiton hallitukselta!! :)
VastaaPoistaHei Liisa! Nyt vasta olen päässyt käsiksi blogiisi...aivan kuin romaanin olisi lukenut ja nuo sairaalan asiat pystyn kyllä kuvittelemaan. Hieno matka aivan varmastai. Mutta nyt, kun olet paikan päällä ja minua kiinnostaa...kerro vähän miten paikallinen vesihuolto toimii? Miten ihmiset puhdistavat juomaveden? Onko heillä mitään suodattimia? Käyttävätkö kankaita? Aurinkoa apuna läpinäkyvissä pulloissa? Klooria?
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista kuulla...odottelen innolla uusia kirjoituksiasi ja kunhan palailet tänne kotiin pääset kertomaan vielä lisää sanoin ja kuvin....Voi hyvin ja pysy terveenä terkuin päikin ulla
Hei,palasin viikko sitten Ilembulasta Suomeen ja menin sinne tämän vuoden puolella,joskus sen jälkeen kun olit poistunut maasta. Tyttö jota ulkoilutat,kävelee nyt seinästä kiinni pitäen jo hienosti ja velikin alkaa juuri saada liikkumisen juonesta jotenkin kiinni. Työskentelin orpolassa ja on hauskaa lukea kaikesta niin tutusta täältä.
VastaaPoistakiitos viestistä, mukava kuulla orpolasta. Ilembulan aika oli todella upea kokemus kaikkinensa vaikka työnteko olikin vähän sinnepäin.-Tulin 2 päivää sitten Tansaniasta, olin Jestinan-ICU hoitaja-häissä Darissa, lisäksi Mikumissa ja Lazy Lagoonissa. Hieno reissu! Hullu tunne kun menin ja laitoin kesävaatteet päälle, samat joita käytin Ilembulassa, niin tuli olo etten ollut välillä poissa ollutkaan.
PoistaKumma juttu että Tansania vaan vetää puoleensa ja sinne on pakko pasta uudelleen ja uudelleen kun kerran on sydämensä menettänyt. Minullakin matkasuunnitelmat taas mielessä:)
VastaaPoista